lauantai 30. toukokuuta 2009

Kesäloma!!1

Kyl. Tosin edellee sellane stressaava fiilis, ootan vaa, et koulu alkaa. Sit kuitenki tulee lomafiilis vast tyylii vikalla viikolla.
Todistuksen keskiarvo muute taitaa olla 6,6
Jei.

keskiviikko 27. toukokuuta 2009

Breaking the habit

Tajusin just, et mun niinku tosi pitkän ajan lempibiisini on varmasti tää Linkin Parkin Breaking The Habit. Aina jotenki rauhotun sitä kuunnellessa, ja sanat on ihanat.
Ja sit on Chester Benningtonin & DJ Lethalin State of the Art. Tykkään siitäki biisistä tosi paljo. Ja sit o Karma Killerki.
Monesti tekis mieli sanoa, että ehdoton lempibiisi on Metallican Nothing Else Matters, mut se kyl nyt joutuu tokalle sijalle. Eka Breaking the Habit, sit Metallican biisi ja sit nuo kaks muuta. Ja sit oli viel tää joku biisi, jonka esittäjä ei nyt tuu mieleen, mut sen nimi oli joku Away From the Sun tai jtn. Tai sit se oli sen albumin nimi...

There's no way to find out what's inside you
Until you fall into the hole
You dug for yourself while you slept here
Too young, too selfish, too cold
And when you find out what's been waiting
The moment you open your eyes
You'll see your true reflection
The very first time in your life


Nyt tuli kyl aika syvällinen olo.
Mutta joo.
Hyvin huomaa, että tää talo tärisee. Lasit tärisee täs pöydällä, kilisee toisiaan vasten.
No nyt se loppu. Raksamiehet tais mennä kahville.

Tänää oli joku ihme pesismatsi, meiän koulu vastaan toine koulu. Tytöt hävis, pojat voitti. Ja se siitä sitte. En mä oikeesti yhtään tiiä, mitä siinä tapahtu. Koko matsin ajan istuin nurtsilla kastelemassa persettäni tai pyörin ympyrää selittäen jotain ihan outoa.
Siinä sit puolessa välissä vikaa matsia rupes tihkuttaa ja yli puolet oppilaista kipitti tyhmästi kiljahdellen sisään turvaan. Sit ku lähettii takas koululle, sade vaan ylty. Siinä sit ku oli sellane metsäosuus menossa, taivas tavallaa repes. Ihan kauhee kaatosade niskaan. Siinä sitte laahustin huppu päässä koululle iha läpimärkänä. Mun suht vedenkestävä tai vettähylkivä tai jtn takkiniki oli ihan märkä, tarrautunu ihoon kiinni. Samoin housut. Oli siinä sitte vähän... märkä fiilis.
Ja kun mä vielä aamulla olin tuijottanu sängyn vieressä lattialla makaavaa sateenvarjoa ja miettiny, että mun varmaa pitäs ottaa se mukaan. Aina käy näin.

Cry to yourself
Nothing will help
It's too late to change what's been done
You do what you've always done best
You run

Into the hole you fall deeper
Deeper the faster you run
It wont stop until you accept it
Accept everythng that you've done

Vau. Värit on jänniä. Mut mä en voi pukeutua niihin, koska ''musta hoikentaa'' ja mä näyttäisin tyhmältä. Ei sillä, etten mä nytkään näyttäis.

tiistai 19. toukokuuta 2009

Itsari

Joo. Voi helvetti, välillä se tuntuu niin ihanalta ajatukselta.
Bussissa olisin ampunu itteni jos vaan ase olis ollu.
Mä vihaan melkeen kaikkea ja samaan aikaan mä en vihaa mitään. Kaikista eniten mä kuitenkin vihaan itteäni, ja mä oon kai ainut asia, mitä mä oikeesti vihaan.
Mä vaan en siedä itteäni.
Oon tällänen kauhee paksu, tyhmä ämmä.

Paska olo

Kuuntelen Nightwishin Moondancea.

Mitäs tästä päivästä nyt vois sanoa? Aamulla kävin alepassa. Yksin, ja yksin kävelin koululle, koska kaveri hommas mopon (tai no, skootterin) ja sillä nyt vetelee puskiin. Ja mä vihaan kävellä yksin koululle, kun jo muutenki on tarpeeks kova homma raahata ittensä sinne. Jotenki vaan kauheen raskasta mennä kouluun. No, siinä sitte istuskelin kylmillä kivirappusilla (älykästä) ohuen takin päällä ja mussutin jotain jogurttimansikkavälipalapatukkaa. Ne on muuten aika hyviä, ja addiktoivia.
No, kaveri tuli ja näin. Päivä meni, Saksan tunnit jne.
Sit tuli liikka. Ensin kirottiin, että ei hemmetti, neljä liikan ryhmää samassa ku kaks liikkaopee istuu jossain kahvilla. Sit meidän tyttöjen ryhmän ope sano, että kaks ryhmää jää koulun kentälle ja kaks lähtee ruohokentälle. No, me siinä sitte lähettii sinne ruohokentälle laahustamaan. Kaveri kyllästy vajaan sadan metsin jälkeen skootterinsa taluttamiseen ja päätti ajaa, jättäen mut siihen yksin laahustamaan. Ei se nyt niin paha ollu.
Ruohokentällä tajuttii, että se poikaryhmä, jonka oli pitäny meiän kans tulla, oli päättäny jäädä koulun kentälle kahen muun poikaryhmän kanssa. No, eihän se mitään, peli vaan pystyyn. Pitihän mun siinä sitte joku syy keksiä, miksen vois pelata. Onneks mun nilkkani on aika heikko ja niksahtaa välillä, se nyt sitte toimi syynä seistä kaks tuntia vakkarina takakentällä samalla ku muut leikki pelaavansa pesistä.
No ne tunnit meni ja sit lähin yksin laahustamaan takas koululle. Se matka oli yht'äkkiä ihan hemmeti raskas. Sitte siitä koululta vielä piti kävellä pysäkille. Kävin matkalla ostamassa suklaata stressiini, ja nyt sitte on huono omatunto siitäki.
Huonon omantunnin lisäks muutenki ihan paska olo. On varmaan kuumettaki.
Huomenna pitäs mennä Selloon kattomaan jotain taidetta. Aateltiin ottaa mukaan vaahtokarkkeja ja pelata Chuppy Bunnya.

maanantai 18. toukokuuta 2009

Kamera

Hui hemmetti. Tajusin, että mulla on järkkäri.
Sellane filmijärkkäri, ei mikää spaceage-digikamera. Mut silti.
Vois mennä kuvailee jotain, mut ei oo mitään kuvattavaa. Voisin ottaa sen kouluun ja ahdistella kaveria.

Kirjoittaminen

Tuli nyt taas tää, että vituttaa ihan helvetisti se, kun ihmiset yrittää väkisin kirjottaa. Ja sit ne kirjottaa sen pohjalta, mitä ne on koulussa oppinu.
Saa lukea rivien välistä sen, kuinka niilläon kymppi äikästä ja ne tietää kaiken. Että toi on nyt imperfektissä ja tuossa on nyt kyllä verbi. Mutta onko se sitte aitoa? Mä kokemuksesta tiedän, että idea saattaa kadota kokonaan, jos sä jäät miettimään, kirjotetaanko se sana just niin.
''Joo, nyt tehdään juonikaavio...''
Siis voi jumalauta.
Kun mulla se teksti vaan tulee automaattisesti. En mä jää miettimään, menikö se nyt kieliopillisesti oikein, mä vaan kirjotan. Ja ihmeen hyvin sillon se teksti vaan tulee automaattisesti oikein, käyttämällä aivojaan ja luovuuttaan, hyödyntämällä sitä inspiraatiota. En mä edes muista, mikä vittu on imperfekti.
Tää on yks syy siihen, miks mulla on kauhee stressi koulussa aineita kirjottaessa: en mä pysty ilman ajatusta mitään kirjottamaan.
Ja... joo, tää purkaus tais nyt olla tässä.

Mo

Vastauksena siihen, miksen menny lintsille:
En tiiä o.o Oon vähä outo. Tuli vaan sellanen, ettei yhtään huvita. Ja saatto se vähän johtua siitäki, et olis koko perheen kanssa sinne pitäny lähteä, eli isukki, äiti, kolme pikkusiskoa ja pikkuveli. Ja sehän sitte tietysti olis ollu täyttä säätämistä koko homma.

No mutta joo. Tänään oli se matikan koe. Ekalla sivulla oli sellane fiilis, että ''JES! NY TULEE KYMPPI, MÄ OSAAN!'' ja sit tokalla sivulla piti käydä läpi kaikki mahdolliset kirosanat mitä nyt vaan satuin tietämään. Kirosin siinä sitte saksaksi, ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi. En mä nyt tyhmänä ihmisenä voi muistaa, miten lasketaan ympyrän pinta-ala, vaikka sen just ennen tunnin alkua olin kerrannu. Siinä vaan ku sai sen paperin eteensä, ei enää muistanu mitään. Kaikki vaan katos päästä.

Vikalla tunnilla sain historian kokeen, ja numero oli 5+. Ehm. Ja mähän siis oikeesti olen kiinnostunut hissasta, ni vähän kyllä vituttaa noi huonot hissan numerot. Sit nää, joita ei vois vähempää kiinnostaa, vetää kymppejä. Mä en tajuu, mulla aina tällänen ihme linja päällä, että niinku just ja just pääsee kokeesta läpi.

Siinä sitte äiti tuli hakemaan koulun jälkeen, tarkotuksena oli mennä kauppaan. Ja niinhän me sitte mentiinki, ei siinä mitään. tai ne meni. Mutta siis, siinä matkalla tuli puhetta tästä tulevasta kesästä. Ja taas selvisi, mitä ne oikeesti musta ajattelee ja kuinka paljon ne muhun luottaa.
Niin, kesälomallahan meiän olis tarkotus mennä ruotsiin, sellaseen eläintarhaan. Missä me käytiin viime vuonnaki. Tavallaan niinku safari. No, mähän tietty haluisin kaverin mukaan, koska viime kesänä se reissu oli sellasta pelkkää riitelemistä ja stressaamista, valitusta. Olin muuten varmaan ainut, joka ei siinä muiden kanssa tapellut ja pidin turpani kiinni, ihme kyllä. No, kaveri ei voi tulla mukaan, koska autoon ei mahtuis.
Sitte ehdotin, että jäisin kotiin. Hoitamaan koiraa ja kissaa, kaveri vois vaikka tulla meille ''asumaa'' siks ajaks. Tietysti sitte ehdoton ei sillekin. Koska se luulee, että meillä on jotain kavereita jotka heti tajuttuaan, että ollaan meillä yksin, tulis sinne bileitä järjestämään. Joo, ihan varmasti. Eikö nyt oikein painu kaaliin se, ettei mulla ole muita kavereita kun tää yks ja ainut bestis?
Mä en edelleenkään ole sellanen, miksikä ne mut kuvittelee. En mä juokse iltasin kylillä juomassa, koska se on mun mielestä tyhmää. Ei mulla ole isoa kaveriporukkaa, jolle mä kokoajan esitän jotain, mitä mä en ole.
Kulissia mä pidän yllä vaan omalle perheelleni ja niille, joiden vaan ei kuulu tietää asioista. Kaveri sitte varmaan ainut, joka oikeesti tietää, miltä musta tuntuu.
Nii siis, kun mä siinä sitte kerroin äidille, miksi mä en sinne ruotsiin halua, se sanoi, että ei ne siellä mitään tapellut. Kielsi siis kaiken. No, mä vihaan ihmisiä, jotka kieltää sen, mitä ovat tehneet. Sanoin, että ainahan ne väittelee kaikesta. Mä en oikeesti tajua, mikä sen ämmän ongelma on. Vittuilee kokoajan iskälle. Jos iskä oikeesti on keksiny jotain kivaa, ni heti kauhee valitus.
Sit nse väitti, että mun takia ne riidat aina tulee. Siks, että mä aina valitan ja mua pitää jäädä odottamaan. Eli mun syytäni taas.
...Vittu -.-

Ja huomenna pesistä. Aaa. Kuvitelkaa ny mut pelaamassa pesistä. Hui hemmetti.

sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Pitkästä aikaa

Joo, pitkästä aikaa tänne kirjottelen :D
Jotenki taas jääny tää. Mä yritän muistaa tästä eteenpäin kirjotella tänne vähintään kerran päivässä.

Tänää ei oikeesti oo tapahtunu mitään. Pitkään aikaan ei oo tapahtunu mitään.
Tänään olisin päässy ilmaseks lintsille, mut en menny.
Tavallaan kaduttaa.
Tavallaan ei.
Ja huomenna matikan koe. Vittu.