Joo. Kuinkahan monta kertaa oon alottanu mun blogimerkintäni sanalla ''joo''?
Ajattelin, että pitäis tänne varmaan jotain kirjotella, ettei ihan koko blogi täyty noilla piirroksilla. Mikäs siinä, onhan niitä ihan kiva tehdä ja näi, mut tän ideana nyt kuitenkin ollu alusta lähtien olla täynnä tekstiä, ehkä parilla kuvalla höystettynä.
Tuli muuten mieleen, että saako tänne jotenki eri kategorioita? o.O Olis kätevää.
Tilasin muuten askelmittarin. Joku halpismittari varmaanki. Saa nyt nähdä, tuleeko se edes. Ilmaseksi kun sain. Olis se askelmittari kyllä ihan kiva :) Jos sen saan, ruven varmaan pistämään päivän askelia tänne, hehe.
maanantai 27. kesäkuuta 2011
sunnuntai 26. kesäkuuta 2011
Piirros #2
Se olis sitte siinä :D Tajusin just, et, er, tissit näyttää hiukan eri kokoisilta. Fail varjostus. Pssh. Mallina E.l.l.e.n :D
keskiviikko 22. kesäkuuta 2011
Opittua #2
Enemmän tai vähemmän turhia asioita, joita mä olen lyhyen elämäni aikana oppinut:
7. Älä yritä tehdä muita iloiseksi tekemällä jotain mukavaa tai jollain muulla tavalla. Kukaan ei huomaa vaivannäköäsi ja naamaasi tunnutaan potkittavan vain enemmän väärän luottamuksen aiheuttaman harhan takia.
8. Älä tee lupauksia. Sinun tulee myös pitää ne ja joku muistaa ne aina. Jättämällä lupaamiset tekemättä voit aina vastata tähän: ''MUT SÄ LUPASIITH'' tällä: ''En muuten luvannut'' ja tiedät, että puhut totta.
9. Älä valehtele. Kaikki on helpompaa valehtelematta. Kannattaa myös muistaa, että tietyissä tilanteissa voi vain jättää jotkin seikat taktisesti sanomatta tai esittää asian kauniilla sanoilla; everything looks better with pretty words - tai tässä tapauksessa - sounds.
10. Hoida asiat ajoissa. Ei ole mukavaa kävellä esimerkiksi äidinkielen tunnille ja tajuta, ettei esitelmää ole - ellet sitten satu olemaan todella hyvä improvisoimaan ja jopa luit kirjasi. Mahdollisista ikävistä tilanteista on myös helpompi luikerrella pois, kun varoitusaikaa on enemmän.
7. Älä yritä tehdä muita iloiseksi tekemällä jotain mukavaa tai jollain muulla tavalla. Kukaan ei huomaa vaivannäköäsi ja naamaasi tunnutaan potkittavan vain enemmän väärän luottamuksen aiheuttaman harhan takia.
8. Älä tee lupauksia. Sinun tulee myös pitää ne ja joku muistaa ne aina. Jättämällä lupaamiset tekemättä voit aina vastata tähän: ''MUT SÄ LUPASIITH'' tällä: ''En muuten luvannut'' ja tiedät, että puhut totta.
9. Älä valehtele. Kaikki on helpompaa valehtelematta. Kannattaa myös muistaa, että tietyissä tilanteissa voi vain jättää jotkin seikat taktisesti sanomatta tai esittää asian kauniilla sanoilla; everything looks better with pretty words - tai tässä tapauksessa - sounds.
10. Hoida asiat ajoissa. Ei ole mukavaa kävellä esimerkiksi äidinkielen tunnille ja tajuta, ettei esitelmää ole - ellet sitten satu olemaan todella hyvä improvisoimaan ja jopa luit kirjasi. Mahdollisista ikävistä tilanteista on myös helpompi luikerrella pois, kun varoitusaikaa on enemmän.
Opittua #1
Enemmän tai vähemmän turhia asioita, joita mä olen lyhyen elämäni aikana oppinut:
1. Vessaan mennessäsi tarkista, että vessapaperia on. Mulla tän unohtaminen on onneks tapahtunut vain kotona, julkisia vessoja kun kartan.
2. Älä syö ollenkaan- no har-har, siis: Älä syö sipsiä, jäätelöä ja luumuja perätysten tai samaan aikaan. Vaikka se ensin saattaakin tuntua hienolta idealta ja juuri oikealta tavalta käsitellä angstia, jälkeenpäin vessassa istuessa se on jotain ihan muuta.
3. Älä jätä Baileys-pulloa pöydälle huoneen lämpöön kahdeksi viikoksi. Sitä ei ehkä ensin ajattele, mutta varsinkin kesähelteillä... noh, sanottakoon, että Baileys on KERMAlikööriä. Ja mita kerma tai mikään maitoon liittyvä tekee huoneenlämmössä, varsinkin kun lämpö sattuu olemaan yli 15+ astetta?
4. Jos yllä oleva käy, älä juo sitä Baileysiä. Tähän voisi vaikka lisätä kakkosen viimeisen osan sekä tietyn likaisen fiiliksen, joka tulee sylkiessä outoa, valkoista nestettä ulos.
5. Loukkaantuessas hymyile. Mahdollisimman iloinen (ja mahdollisesti myös tietäväinen) hymy yleensä hämmentää loukkaajan.
6. Jos joku keskenkasvuinen pieni kusipää, jonka pallit- niin siis, jos joku miespuolinen henkilö tulee eteesi ja ilmeilee, potkaise. Lujaa. Eipähän tarvitse katua myöhemmin. Yritä kuitenkin olla tappamatta poikaparkaa, pitäähän sen jotenkin päästä jatkamaan tyhmää sukulinjaansa.
1. Vessaan mennessäsi tarkista, että vessapaperia on. Mulla tän unohtaminen on onneks tapahtunut vain kotona, julkisia vessoja kun kartan.
2. Älä syö ollenkaan- no har-har, siis: Älä syö sipsiä, jäätelöä ja luumuja perätysten tai samaan aikaan. Vaikka se ensin saattaakin tuntua hienolta idealta ja juuri oikealta tavalta käsitellä angstia, jälkeenpäin vessassa istuessa se on jotain ihan muuta.
3. Älä jätä Baileys-pulloa pöydälle huoneen lämpöön kahdeksi viikoksi. Sitä ei ehkä ensin ajattele, mutta varsinkin kesähelteillä... noh, sanottakoon, että Baileys on KERMAlikööriä. Ja mita kerma tai mikään maitoon liittyvä tekee huoneenlämmössä, varsinkin kun lämpö sattuu olemaan yli 15+ astetta?
4. Jos yllä oleva käy, älä juo sitä Baileysiä. Tähän voisi vaikka lisätä kakkosen viimeisen osan sekä tietyn likaisen fiiliksen, joka tulee sylkiessä outoa, valkoista nestettä ulos.
5. Loukkaantuessas hymyile. Mahdollisimman iloinen (ja mahdollisesti myös tietäväinen) hymy yleensä hämmentää loukkaajan.
6. Jos joku keskenkasvuinen pieni kusipää, jonka pallit- niin siis, jos joku miespuolinen henkilö tulee eteesi ja ilmeilee, potkaise. Lujaa. Eipähän tarvitse katua myöhemmin. Yritä kuitenkin olla tappamatta poikaparkaa, pitäähän sen jotenkin päästä jatkamaan tyhmää sukulinjaansa.
'Cause I'm never going to stop the rain by complaining
Luís MonteiroKuuntelen ihan fiiliksissä Burt Bacharachia ja ihmettelen. Jaa että mitäkö ihmettelen? No sitä, että mulla on taas tällänen hassu fiilis. Tavallaan tyhjä, mut tavallaan myös... tyytyväinen. No mutta, mä oon jo kai parikin kertaa lähes vannonut lopettavani blogissa angstailun ja mun tunteideni ihmettelyn. Tää vaan on niin hassua, kun ensin on niin syvällä masennuksen, eh, itämeressä, ettei mitään rajaa ja sit äkkiä on tämmönen fiilis.
Raindrops keep falling on my head
But that doesn't mean my eyes will soon be turnin' red
Crying's not for me
'Cause I'm never gonna stop the rain by complainin'
Because I'm free
Nothing's worrying me.
Oon muuten taas ruvennu käyttämään näitä tekstin värivaihtoehtoja. Kamalinta on valita pinkin ja violetin väliltä, hehe. Ja toinen asia, mitä oon taas ruvennut tekemään: typotus. Ei hitto oikeesti, ihan älyttömiä kirjotusvirheitä multa tulee. Vähän väliä nytki joudun korjailemaan.
Mulla oli kyllä jotain semmostaki sanottavaa, mistä olisin paljon voinut selittää, muttaah. Pääsi unohtumaan, taas.
Suomen virallinen kesähitti 2011!
Jare & Villegalle - Häissä ft. Märkä-SimoRaindrops keep falling on my head
But that doesn't mean my eyes will soon be turnin' red
Crying's not for me
'Cause I'm never gonna stop the rain by complainin'
Because I'm free
Nothing's worrying me.
Oon muuten taas ruvennu käyttämään näitä tekstin värivaihtoehtoja. Kamalinta on valita pinkin ja violetin väliltä, hehe. Ja toinen asia, mitä oon taas ruvennut tekemään: typotus. Ei hitto oikeesti, ihan älyttömiä kirjotusvirheitä multa tulee. Vähän väliä nytki joudun korjailemaan.
Mulla oli kyllä jotain semmostaki sanottavaa, mistä olisin paljon voinut selittää, muttaah. Pääsi unohtumaan, taas.
Suomen virallinen kesähitti 2011!
Niin että mitä? Jepjep. Sitä minäkin tässä mietin. Nykyään on ilmeisesti väärin toivoa Suomen kesäbiisiltä jotain... parempaa. Tietty biisin paskuus on vaan mun mielipiteeni ja ilmeisesti porukka tykkää tosta jos se kerran kesähitiksi on noussut. Ja Suomalaisilla nyt muutenki tuntuu olevan musiikkiin liittyvissä asioissa mielenkiintoiset mielipiteet. Euroviisut, anyone? Kuunkuiskaajat? Har-har.
No mutta, mikäs siinä jos porukka tykkää ja silleesti.
No mutta, mikäs siinä jos porukka tykkää ja silleesti.
sunnuntai 19. kesäkuuta 2011
Desire
Eikö ole ihanaa, kun sä kerrot jollekki jostain sulle tosi tärkeestä asiasta, ja sitte se joku nauraa? Se sattuu niin helvetisti. Mulla ei oo paljo asioita, jotka on mulle tärkeitä. Mä en oikee tiedä, mistä mä tykkään.
Oon kolme vuotta miettiny, että josko ostaisi piirtopöydän. Ehkä mä vihdoin pystyisin luomaan sellasta taidetta, mitä mä haluan. Sellasia kuvia, mitä mä päässäni nään. Nyt oon vihdoin ruvennu ettimään niitä kunnon piirtopöytiä. Ajattelin, että miksi mä enää vaan istuisin ja ihmettelisin?
Eiköhän se kolme vuotta ole ihan tarpeeksi harkinta-aikaa.
Päädyin kattelemaan Wacomin sivuja. Tykästyin Wacomin Bamboo Fun-pöytään, ajattelin, että ehkä tää on se. Medium-kokosena sen ostaisin, jos ostaisin. Noin 185 euroa. En mä rikas ole, mutta on mulla tuon verran.
Päätin sitte mainita äidille asiasta.
Se tyrskähti?
Mitä vittua oikeesti. Mä haluun jo sen oman kämpän, työn, omat asiat. OMAN ELÄMÄNI.
Ryan Adams - Desire
Oon kolme vuotta miettiny, että josko ostaisi piirtopöydän. Ehkä mä vihdoin pystyisin luomaan sellasta taidetta, mitä mä haluan. Sellasia kuvia, mitä mä päässäni nään. Nyt oon vihdoin ruvennu ettimään niitä kunnon piirtopöytiä. Ajattelin, että miksi mä enää vaan istuisin ja ihmettelisin?
Eiköhän se kolme vuotta ole ihan tarpeeksi harkinta-aikaa.
Päädyin kattelemaan Wacomin sivuja. Tykästyin Wacomin Bamboo Fun-pöytään, ajattelin, että ehkä tää on se. Medium-kokosena sen ostaisin, jos ostaisin. Noin 185 euroa. En mä rikas ole, mutta on mulla tuon verran.
Päätin sitte mainita äidille asiasta.
Se tyrskähti?
Mitä vittua oikeesti. Mä haluun jo sen oman kämpän, työn, omat asiat. OMAN ELÄMÄNI.
Ryan Adams - Desire
lauantai 18. kesäkuuta 2011
Flay You Alive
One more word and you won't survive
Aina välillä mä käyn muiden blogeja läpi. Aina välillä mä otan mun kivikautisen mutta hyvän järkkärini käteen ja ajattelen, et nyt mä uudistan koko vitun ulkoasun ja ruven pistämään tänne kuvia ja ehkä mun blogini oikeesti lähtee johki suuntaan. Mut mitä kuvaamista mun päivissäni muka edes on? Mä herään, hoipun hetken ympäriinsä. Mietin, että pitäisiköhän sitä syödä. Olisi terveellisempää syödä. Jos söisin, mitä söisin? Jos syön neljä kananmunaa käsittävän munakkaan, saattaa tulla liikaa ja lihon. Jos syön vain kaksi kananmunaa, syön myös liikaa. Jopa yksi on liikaa. Ehkä teen salaattia? En mä jaksa. En mä sitte syö mitään, nälkälakko. Ainaki voin kattoa illalla vaakaan ja olla hetken onnellinen.
Uni pirstoutuu sirpaleiksi, kun mä sitten syötyäni kävelen vaa'alle ja tajuan, että paino ei ole laskenut yhtään.
Olis niin helppoa olla ja elää, jos mä olisin vahva. Vahvatahtoinen nuori nainen. Menestyisin. Perustaisin oman yrityksen, myisin osia harvinaisempiin autoihin, laajentaisin kokoelmaa ajan kuluessa. Jyräisin listoilla sovinistiset kusipäät, jotka ajattelee, ettei naiset kuulu autojen lähelle. Mulla olis varaa ostaa ne uudet 60e maksavat kengät, ihan omilla rahoilla. Huolehtimatta, että riittääkö nyt vuokraan. Riittääkö nyt mihinkään?
Miten mä voin elää, jos mä en voi elää niin kuin mä itse haluan?
En mä voi olla vapaa. Ei tässä maailmassa ole vapautta. Mua ahdistaa.
Blue Foundation - Eyes on Fire
I’ll seek you out,
Flay you alive
One more word and you won’t survive
And I’m not scared of your stolen power
I see right through you any hour
I won’t soothe your pain
I won’t ease your strain
You’ll be waiting in vain
I got nothing for you to gain
I’m taking it slow
Feeding my flame
Shuffling the cards of your game
And just in time
In the right place
Suddenly I will play my ace
Aina välillä mä käyn muiden blogeja läpi. Aina välillä mä otan mun kivikautisen mutta hyvän järkkärini käteen ja ajattelen, et nyt mä uudistan koko vitun ulkoasun ja ruven pistämään tänne kuvia ja ehkä mun blogini oikeesti lähtee johki suuntaan. Mut mitä kuvaamista mun päivissäni muka edes on? Mä herään, hoipun hetken ympäriinsä. Mietin, että pitäisiköhän sitä syödä. Olisi terveellisempää syödä. Jos söisin, mitä söisin? Jos syön neljä kananmunaa käsittävän munakkaan, saattaa tulla liikaa ja lihon. Jos syön vain kaksi kananmunaa, syön myös liikaa. Jopa yksi on liikaa. Ehkä teen salaattia? En mä jaksa. En mä sitte syö mitään, nälkälakko. Ainaki voin kattoa illalla vaakaan ja olla hetken onnellinen.
Uni pirstoutuu sirpaleiksi, kun mä sitten syötyäni kävelen vaa'alle ja tajuan, että paino ei ole laskenut yhtään.
Olis niin helppoa olla ja elää, jos mä olisin vahva. Vahvatahtoinen nuori nainen. Menestyisin. Perustaisin oman yrityksen, myisin osia harvinaisempiin autoihin, laajentaisin kokoelmaa ajan kuluessa. Jyräisin listoilla sovinistiset kusipäät, jotka ajattelee, ettei naiset kuulu autojen lähelle. Mulla olis varaa ostaa ne uudet 60e maksavat kengät, ihan omilla rahoilla. Huolehtimatta, että riittääkö nyt vuokraan. Riittääkö nyt mihinkään?
Miten mä voin elää, jos mä en voi elää niin kuin mä itse haluan?
En mä voi olla vapaa. Ei tässä maailmassa ole vapautta. Mua ahdistaa.
Blue Foundation - Eyes on Fire
I’ll seek you out,
Flay you alive
One more word and you won’t survive
And I’m not scared of your stolen power
I see right through you any hour
I won’t soothe your pain
I won’t ease your strain
You’ll be waiting in vain
I got nothing for you to gain
I’m taking it slow
Feeding my flame
Shuffling the cards of your game
And just in time
In the right place
Suddenly I will play my ace
perjantai 17. kesäkuuta 2011
In Your Head
Tuli tässä mieleen, etten oo pitkään aikaan nähnyt minkäänlaisia uutisia sotaan liittyen. Enkö mä vaan jotenki huomaa niitä vai eikö niitä uutisia vain yksinkertaisesti ole?
Johtuu varmaan kyllä siitä, etten mä vaan jaksa lukea niitä uutisotsikoita, jotka käsittelee sotaa, kurjuutta ja muuta vastaavaa surua, jota ympäri maailmaa tapahtuu. Siinä vaan alkaa ajatella liikaa ja haluaa taas pelastaa koko maailman. Ja koska mä en vain usko pystyväni maailmaa pelastamaan, on mun vaan parempi olla välittämättä.
Onko mitenkään ironista, että samalla kuuntelen The Cranberriesin Zombie-biisiä?
En kyllä vielä myönnä ajattelevani, ettei asia koske mua; ei mun ongelma. Mä haluan auttaa. Mutta kun tuntee itsensä niin kyvyttömäksi. Ei musta ole Robin Hoodiksi tai [tähän jonkun muita pakkomielteisesti auttavan henkilön nimi].
Mä muuten alotin taas laihduttamisen. Kahdessa päivässä on lähtenyt yksi kilo jo pelkästään sillä, että oon ruvennu oikeesti vähän tota liikkumista harrastamaan. Jos nyt painojen nostelu liikkumiseksi lasketaan. Kohta mulla on vitun isot käsivarret ja oon silti läski. No, ainaki jaksan sitte nostella painaviakin kauppakasseja. En nyt oo ihan varma, onko toi hyvä juttu.
perjantai 10. kesäkuuta 2011
-2kg
Mä en oikeesti muista, oonko mä tähän blogiin vielä angstannu painosta kertaakaan vai en. Mulle paino taitaa olla yks mun kahdesta herkähköstä pisteestä, en oikeen tykkää puhua siitä. Media opettaa, ettei maailmassa ole sijaa naisille, jotka ei ole huippumallin mitoissa (about nollakokoa) tai näytä pornotähdiltä. Vaikka mä kuinka yritän sitä vastaan taistella, on tää kuva munki päähäni tunkeutunu ja nykyään mä en voi edes katsoa peiliin ajattelematta, kuinka vitun ruma mä olen. Mä aina paasaan muille, kuinka pitää pysyä positiivisena ja koska mä vihaan epäpyhyyttä, mäki yritän pysyy positiivisena, mut se ei aina oikein onnistu. Aina välillä mä kykenen unohtamaan sen, että mä en ole mikään nätti tyttö.
Miksen mä voi edes olla normaali?
Normaalilla mä meinaan näitä lukuisia teinityttöjä, jotka ostelee vaatteita H&Mltä, angstaa ku joku poika ei tykkää niistä tai äiti ei nyt antanu rahaa, hitto, joisin vaikka perjantai-iltasin. Melkeen mitä tahansa, kunhan ei tarvis olla tämmönen.
Joo, tossa pari päivää sitte nousin vaa'alle ja hämmästyin, ku tajusin, että mähän oon pudottanu noi vaa 2kg. Tänään menin vaa'alle uudestaa ja kappas, ne on tullu takasin. Ai että vituttaa.
Miksen mä voi edes olla normaali?
Normaalilla mä meinaan näitä lukuisia teinityttöjä, jotka ostelee vaatteita H&Mltä, angstaa ku joku poika ei tykkää niistä tai äiti ei nyt antanu rahaa, hitto, joisin vaikka perjantai-iltasin. Melkeen mitä tahansa, kunhan ei tarvis olla tämmönen.
Joo, tossa pari päivää sitte nousin vaa'alle ja hämmästyin, ku tajusin, että mähän oon pudottanu noi vaa 2kg. Tänään menin vaa'alle uudestaa ja kappas, ne on tullu takasin. Ai että vituttaa.
torstai 2. kesäkuuta 2011
Ostetaan kaikki kahellakympillä...
lentäviä virtuaalileijonia. Jotka kiiltää. Joilla on metallinen naama. Jotka on kuulemma jotain titaanien vartijoita (wat?). Ainii, ja ne on tulessa, kai, jossain pyhässä tulessa. Ja ne kiiltää.
Shiny~
Umm, joo. Selitän siis uudesta Blizzardin rahasammosta, Winged Guardian-nimisestä mountista jonka voi ostaa 20 eurolla World of Warcraft-accountilleen. Mmhm. Kun mä tajusin, että nyt semmosen kiiltävän jellonan voi ostaa, tietysti mä menetin rationaalisen ajatuskykyni ja ostin sen. Jep, omilla rahoillani. Mä muuten ostin kaks, koska ajattelin, että mun paras kaveriki saattais haluta semmosen. Noh, halushan se. Tykkäski. Parempi tykätä, makso koko hupi mulle 40 euroa. Jos ei tota rahan menoa huomioi, nii oon mä aika tyytyväinen siihen, että ton ostin. Onhan se nätti. Haha.
Mitähän muuta.. joo, ei tuu muuta mieleen. Perjantaina kai taas leffaan. Eilen leivoin muffinseja. Suklaa. Oli ne ihan hyviä. Ja mä oon taas laihiksella.
Ja huomenna ilmestyy The Sims 3: Generations!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)