Maailmalle siis huudan. Oon tullu siihen tulokseen, että vaikkei mua jumalauta voisi vähempää kiinnostaa muiden mielen mukaan kulkeminen ja yhteiskunnan toiveiden toteuttaminen, mä voisin ainaki edes teeskennellä tekeväni jotain, ettei tarvi kuunnella vinkumista ja piilovittuilua. Joten.
Lähetin tossa sähköpostia Otavan Opistolle ja hittolaine ku vastasivat nopeesti kysymyksiin... hämmentävää ku ei oo tottunu nopeesee palveluun, yleensä venaan pari päivää.
Oon miettiny, et jos alottaisin aikuislukion ja sit, et jos sen alottaisin etäopiskelul. Voisin ehkä olla vuoden etänä jos toimii ja sit mennä sinne itse opistolle, mut en mä ny vielä mitää oo päättäny. Miks tuntuu, et oon jo selittäny tästä jotai täällä? Oh well.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti